Ihan tavallinen perhe

Ihan tavallinen perhe asuu omakotitalossa, ajaa farmarilla, lenkkeilyttää koiraa tai kahta, takapenkillä matkustaa lapsi ja talvilomalla suunnataan Kanarialle. Check, check ja check. 

Yllättävintä meidän kohdalla tuo Kanaria. Me kun ei kauheasti olla perheenä matkustettu ulkomaille. Edellisen kerran kaksi vuotta sitten Dubaihin ja sitä ennen yli kolme vuotta sitten päiväreissulle Tukholmaan. Enemmän on ulkomaanmatkailu mennyt kummankin omien kavereiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaan. 

Mutta oi autuus, mikä unelmien täyttymys tuo niin tavallisen tylsältä kuulostava Teneriffan reissu olikaan. Nimittäin Teneriffa on kaikkea muuta kuin tylsä, etenkin kun alle ottaa koko viikoksi vuokra-auton ja antaa seikkailun kutsua. 

Muutama tärppi 8-kuisen vauvan kanssa matkailuun

Aikaero:

Meillä kun herätään normaalisti klo 5, oli odotettua, että perillä herätään klo 3. Olisi kannattanut varata ensimmäiselle aamulle vähän pikakahvia ja muuta aamupalaa. klo 7.30 alkavaan hotellin aamupalaan oli aika pitkä aika. Onneksi aikaero otettiin kiinni parissa illassa ja nyt Suomessa ollaan saatu pidettyä vähän kiinni Kanarian ajasta ja tänäänkin herättiin vasta 6.15. 

Omat vaunut:

Otettiin mukaan omat Brion Smile rattaat (runko ja istuinosa) sekä oma kaukalo. Tampereen lentokentältä ei Jettime lentoyhtiön asiakkaille ole tarjolla minkäänlaista kuljetusratkaisua, joten onneksi löysin FB-kirpputorin kautta vuokralle Stokken Prampackin - ihan loistava keksintö! Prampack-kuljetuslaukku veti sisäänsä sekä rattaat että kaukalon että tullessa myös osan meidän muista tavaroista.

Ruoka:

Kaupasta sai edullisesti kaikennäköisiä purkkiruokia ja ne maistuivat meidän mukelolle kiitettävän hyvin. Aamupalalla popsittiin tuoreita hedelmiä ja ah, mikä autuus, kun ei tarvinnut itse siivota ihan jokaista sotkua. (Toki aina koitettiin hyviin käytöstapoihin vedoten poimia isoimmat yksilöt pois lattialta). Lähes jokaisessa ravintolassa oli syöttötuoli ja meillä laukussa mukana mm loputon määrä Talk-muruja, joilla saatiin pelastettua monta ravintola-illallista. Puurohiutaleet otettiin mukaan kotoa ja hotellilla keitettiin niin ilta- kuin aamupuurotkin. Aikuisten kannalta reissun paras ruoka löytyi ehdottomasti Anagasta, Beninjon kylästä. Tuoretta kalaa ja mustekalaa, grillattua juustoa ja Kanarian perunoita yrttiöljyllä. Niin yksinkertaista, niin maukasta! Ja mitkä näköalat! 

Lääkkeet: 

Lennolle kannattaa varata mukaan särkylääkettä. Jos et itse sitä satu tarvitsemaan, lennolta saattaa löytyä joku, jonka reissun pelastat. Meille oli paluumatkalle unohtunut käsimatkatavaroihin Neean särkylääke. Alun perin se oli käsimatkatavaroissa, koska lähtiessä neidillä oli vähän nuhaa ja ajateltiin, että jos nousu ottaa kipeää korviin, annetaan särkylääkettä laskua varten. Ei tarvinnut antaa, kun pikkuinen nukkui nousut ja laskut.  Paluumatkalla lentoemäntä kävi kiertelemässä lapsiperheiden luona kysellen, sattuisiko kenelläkään olemaan pikkulapselle sopivaa särkylääkettä. Voi että miten tuli hyvä mieli, kun saatiin tarjota apua pikkupotilaalle, jolle oli äkisti noussut lennon alussa kuume. <3 

Hupi:

8-kuinen ei juuri järjestettyä actionia kaipaa ollakseen onnellinen. Isin ja äidin 100% huomio on parasta, mitä kuvitella saattaa. Pitkillä vaunuttelukävelyillä hän itse itseään viihdytti Kukkuu-leikillä, jonka rattaissa istuessaan itse hoksasi. Piiloon harson alle ja velmuileva kurkistus, täällä minä olen! Hotellin lastenaltaalla polskuteltiin pari kertaa ja voi sitä läiskytyksen määrää. Leluja oli pieni määrä mukana, parasta hupia oli kuitenkin leikkiä vesipulloilla, esitteillä tai tyhjillä smoothiepusseilla. Automatkat osutettiin päikkäriaikoihin ja jos takapenkillä ei uni ihan päätepysäkille asti riittänyt, leikkittiin Äh-leikkiä. Isi sanoo äh, äiti sanoo äh ja Neea vastaa äh. Ja sama alusta. Jos äiti sanookin vahingossa pöh, tulee hillitön kikatuskohtaus. Äiti vähän salaa haaveili Loro-Parin eläinpuistosta, mutta jätetään jotain seuraavaankin kertaan. Tällä kertaa elämykseksi sai riittää isin olkapäillä ratsastaminen.

Ei muuta kuin ennakkoluulotonta asennetta ja nokka kohti seikkailuita!